Sähköisen materiaalin tuottamisesta ja käyttämisestä

//Edit Syrjälä, fysiikan harjoittelija, Turun normaalikoulu

Pohjatietoa

Olen opiskellut paljon omana lukioaikanani ja yliopistossa itsenäisesti. Olen myös nähnyt lukioissa käytettävän sähköisiä materiaaleja flipped learning -menetelmällä toteutetuilla kursseilla, joten oli luonnollista valita opetusmenetelmäksi itsenäistä työskentelyä tukeva menetelmä. Tällä kertaa oppilaat tutustuivat samalla tunnilla teoriaan ja tekivät tehtäviä. Olin tehnyt tuntia varten yhden videon teoriasta ja kolme erilaista esimerkkiä. Opetusryhmäni oli pre-IB.

Materiaalien tuottaminen

Oppitunnin aiheena oli ominaissulamislämpö ja ominaishöyrystymislämpö.Tuotin kaiken materiaalin tietokoneella Windows-käyttöjärjestelmällä. Aluksi tein teoriasta ja tehtäväesimerkeistä slideshow’t LibreOffice Impressillä. Sen jälkeen nauhoitin oman puheosuuteni erikseen Windowsin ääninauhurilla. Puheosuuden erikseen nauhoittaminen mahdollisti puheosuuden harjoittelun ja uudelleen nauhoittamisen niin monta kertaa kuin oli tarpeellista ilman videon tallentamista. Samalla pystyin harjoittelemaan diojen oikea-aikaista vaihtamista ilman kuvan tallentumista.
Varsinaiset teoriavideot Nvidia ShadowPlay-ohjelmalla, jota yleensä käytetään pelien tallentamiseen, mutta jolla voi myös tallentaa tavallista tietokonenäkymää. Näillä tallennuksilla pystyin esimerkiksi näyttämään, kuinka Internetistä haetaan sulamislämpöjä (viimeinen linkki). Videot julkaisin YouTubessa ja kaiken kirjallisen materiaalin (Slideshow’t ja laskettavat tehtävät) Edmodossa.

https://www.youtube.com/watch?v=JsSQekRr0jw

https://www.youtube.com/watch?v=OFv_OwYPCmM

https://www.youtube.com/watch?v=rsxHxOu7BGI

https://www.youtube.com/watch?v=Wc4VKEG3i1Q

 

 

 

Ajatuksia materiaaleista

Tällä tavalla materiaalien tuottaminen mahdollistaa tarkkaan hiottujen kokonaisuuksien tuottamista. Opettajajohtoisuus vähenee oppitunnilla ja opiskelija pääsee itsenäisesti oppimaan. Oppitunnilla opettaja vastaa opiskelijoiden yksilöllisiin kysymyksiin. Haasteena näin tuotetuissa oppimateriaaleissa kylläkin on, että tuottaminen vie paljon aikaa. Toisaalta kerran tehtyjä materiaaleja voi hyödyntää monta kertaa uudelleen, ja jakaa niitä toisten käyttöön, jolloin hyöty moninkertaistuu. Kaikkia materiaaleja ei myöskään tarvitse tuottaa videolle. Opetusvideot voi tehdä vain kurssin tärkeimmistä asioista tai asioista, joita ei ehditä kurssin oppitunneilla käymään läpi.

Nämä videot ovat ensimmäiset tuottamani opetusvideot, joten täydellisiä ne eivät missään nimessä ole. Kun opetusvideossa haluaa kiinnittää huomion johonkin erityiseen kohtaan, hiiren kursori toimii osoittimena. Se kuitenkin näkyy melko heikosti, joten suosittelen käyttämään jotain kursoria korostavaa ohjelmaa videon tallennuksen aikana.

Sähköisen materiaalin käyttäminen

Seuraavassa on kuvattu materiaalin käytännön hyödyntäminen. Oppitunti (75 min) rakentui kolmesta osasta: kotitehtävien tarkastaminen (10 min), itsenäinen työskentely (30 min)  ja oppilastyö (35 min).

Opetusjärjestely

Itsenäisen työskentelyn aluksi annoin lyhyen ohjeistuksen. Opiskelijat työskentelivät itsenäisesti, pareittain tai pienissä ryhmissä. He saivat kaikki tarvittavat materiaalit Edmodosta (videolinkit ja tehtävänannot) ja tehtävien ratkaisut sai käydä katsomassa opettajan tabletilta. Aluksi opiskelijat katsoivat nimetyn esimerkkivideon (ks. osa 1, toinen linkki) ja ratkaisivat sitä vastaavan tehtävän. Sen jälkeen he jatkoivat omaan tahtiin. Opiskelijat saivat kysyä tarvittaessa apua opettajalta, mutta tällä kertaa kysymyksiä ei tullut.

Oppilastyönä opiskelijat määrittivät veden ominaishöyrystymislämmön. Mittaus oli videoista katsotun esimerkin sovellus. Opiskelijat oivalsivat, että mittaus oli vastaavanlainen kuin heidän katsomansa esimerkki. Kukin ryhmä osasi itsenäisesti soveltaa videoesimerkkiä ominaislämmön ratkaisemiseen ilman, että heitä joutui erityisesti neuvomaan ratkaisussa.

Arviointi

Opiskelijat osallistuivat oppitunnilla työskentelyyn kaikissa oppitunnin vaiheissa aktiivisesti. Arviointi tällä oppitunnilla perustui kahteen osaan: ensiksi opettajan havaintoihin opiskelijoiden itsenäisestä työskentelystä ja tehtävien ratkaisuista ja toiseksi oppilastyössä toimintaan. Asian ymmärtäminen ilmeni siten, että opiskelijat osasivat ratkaista ryhmissään veden ominaishöyrystymislämmön.

Seuraavalla oppitunnilla varmennettiin vielä kysymyksillä asioiden ymmärtäminen. Heillä oli ollut kotitehtävänä katsoa esimerkkivideot, joita he eivät ehtineet katsoa tunnilla, ja ratkaista videoita vastaavat tehtävät. Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti kotitehtävien tarkastamiseen. Sen jälkeen pyysin opiskelijoita nostamaan kätensä ylös, jos he ymmärsivät käsitteet ominaissulamislämpö ja ominaishöyrystymislämpö. Lopuksi kaksi opiskelijaa selitti käsitteet omin sanoin. Opiskelijat saivat tämän oppitunnin lopuksi vielä aihetta soveltavan tehtävän, jonka suurin osa osasi ratkaista seuraavaksi tunniksi.

Edith Syrjälä
Fysiikan harjoittelija
Turun normaalikoulu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s