Sähköisen arvioinnin opetuskokeiluja matematiikassa

Helsingin normaalilyseossa tehtiin hiljattain päättyneen 3. jakson aikana parikin erilaista matematiikan opetukseen liittyvää sähköisen arvioinnin kokeilua. Niistä kertovat tarkemmin Salla Rahila ja Jani Kiviharju.

Sähköiset testit lyhyen matematiikan kurssilla MAB2, Geometria

Edellisellä kurssillani MAB1 arvosana määräytyi loppukokeesta sekä kurssin aikana tehdyistä tehtävistä niiden lukumäärän perusteella. Vihot tarkistin vasta kurssin loputtua. Monilla opiskelijoilla työskentely oli jatkuvaa koko kurssin ajan, mutta osa jätti opiskelun viimeiselle viikolle ennen koetta. Tällainen opiskelutapa ei tuota parasta mahdollista oppimistulosta matematiikassa – halusin siis tähän seikkaan parannusta.

Laadin koulumme oppimisalustaan Edu2.0:an kolme monivalintatestiä. Ensimmäisen testin jaoin oppilaille, kun olimme opiskelleet kurssin ensimmäisen kolmasosan asiat. Opiskelijoilla oli noin viikko aikaa tehdä testi. Tehtäviä oli kahdessa ensimmäisessä testissä kymmenen ja kolmannessa neljä. Jokaiseen kysymykseen oli neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi oli oikein. Tehtävät kattoivat mahdollisimman monipuolisesti koko testiin tulleen alueen. Vaikeustaso oli helposta keskivaikeaan. Tehtävät eivät olleet soveltavia, monia asioita yhdisteleviä eikä ratkaisut olleet pitkiä. Muutamia välivaiheita ja laskinta kyllä tarvittiin.

Testit sai tehdä kotona, joten ne oli mahdollista tehdä kirjaa apuna käyttäen tai vaikka yhdessä jonkun kanssa. Testit toimivat siis ennen kaikkea oppimista edistäen, eivät ainoastaan arviointia varten. Opiskelijoiden saamissa pisteissä oli hajontaa, kaikki eivät suinkaan saaneet täysiä pisteitä, joten testit sopivat hyvin myös arviointiin. Testien yhteispistemäärän perusteella oppilas sai koepisteitä, jotka vastasivat yhtä koetehtävää. Loppukoe oli yhtä tehtävää lyhyempi kuin tavallinen matematiikan lukiokoe.

Testit motivoivat opiskelemaan kurssin alusta asti ja pakottivat hyödylliseen välikertaamiseen. Parilta opiskelijalta joku testi jäi tekemättä, he eivät siis olleet pysyneet vaaditussa aikataulussa.

Viimeisen testin yhteydessä oli myös kysymyksiä koskien itse sähköisiä testejä. Suurin osa opiskelijoista antoi sähköisestä testistä myönteisen palautteen: kätevä, toimiva, näppärä, välittyy nopeasti oppilaalta opettajalle, hieman helpompi tehdä kuin paperinen, sähköiset monivalintatehtävät mukavaa vaihtelua, saa heti oikeat vastaukset; sai tehdä rauhassa missä paikassa tahansa, esimerkiksi kotona; pysyy koneella tallessa, ei katoa niin kuin paperit. Muutamat taas kannattivat paperisia testejä ja kokeita: he pitivät niitä helpompina ja mukavampina. Joku toi esille sen, että opiskelusta tulee monimutkaista, kun on käytössä sekä sähköisiä oppimisympäristöjä että paperisia tehtäviä.

Salla Rahila, Helsingin normaalilyseo

Sähköisen arvioinnin opetuskokeilu matematiikassa

Pitkän ja lyhyen matematiikan koulukohtaisella soveltavalla yhteistyökurssilla kokeiltiin Ubiikki lukio -hankkeen puitteissa omatahtista opiskelua ja verkko-opetusta. Samalla tehtiin sähköisen arvioinnin opetuskokeilu tukemaan omatahtista opiskelua osana TOMAS-hanketta. Kurssi oli teemaltaan tilastojen ja todennäköisyyslaskennan jatkokurssi, jonka tarkoituksena oli kerrata ja syventää opiskelijoiden osaamista kyseisissä aiheissa. Hyväksytyn kurssisuorituksen saamiseksi opiskelijoiden tuli kirjallisten tehtävien palauttamisen lisäksi läpäistä vähintään kaksi itse valitsemistaan neljästä sähköisestä työtehtävästä sähköisellä kurssialueella koulun Edu 2.0 -verkko-opiskeluympäristössä. Kuvia työtehtävien kysymyksistä on liitteenä (kts. alla).

Työtehtävissä käytettiin vaihdellen monivalinta- ja aukkotäydennystehtäviä ja avoimen vastauskentän tehtäviä sekä muita opiskeluympäristön tarjoamia vaihtoehtoja, kuten yhdistä parit -tehtävä. Olennaista oli, että opiskelija sai useissa tehtävämuodoissa välittömästi järjestelmältä palautteen siitä, meni vastaus oikein vai ei. Opiskelija sai vastata samaan työtehtävään niin monta kertaa kuin halusi, eli hylättyä tai hieman epäonnistunutta suoritusta sai koettaa parantaa vaikka useasti ja paras tulos jäi voimaan. Työtehtävien läpäisyn raja oli tarkoituksella hyvin matala. Perustaitojen monipuolisella hallinnalla työtehtävän läpäisi varmasti, mutta opiskelijalle jäi tilaa itse pohtia, haluaako hän vielä harjoitella kysyttyjä asioista, jotta saisi korkeamman tuloksen. Tällä pyrittiin kannustamaan opiskelijoita omien tavoitteiden asettamiseen ja niiden päivittämiseen kurssin aikana sekä oman motivaation löytymiseen.

Jani Kiviharju, Helsingin normaalilyseo

Aukkotehtava1 Aukot2 Avoin1 Avoin2 KyllaEi1 Monivalinta1 YhdistaParit1

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s