Alkaa aalla, loppuu iillä – Abitti

//Elina Kuula

Olen käyttänyt sähköisistä kokeista aiemmin Socrativea matematiikassa yläkoulussa ja lukiossa. Nyt uskaltauduin, Marja Kemppisen kannustuksella, kokeilemaan Abittia. Osaamiseni järjestelmästä ei ollut häävi, joten lähdin pienestä liikkeelle. Toteutin Vektorit-kurssin (MAA5) testin laskimettoman osuuden kolme tehtävää Abitilla. Tekniseen toteutukseen sain merkittävää apua kollegaltani Mika Antolalta. Ryhmä oli pieni, vain 18 opiskelijaa. Iso osa ryhmäläisistä on oman valvontaryhmäni opiskelijoita, joiden tietotekniset valmiudet tiedän hyviksi.

En halunnut tehdä monivalintaa, vaan yritin keksiä selitystehtäviä ja toisaalta tehtäviä ja vastauksia, jotka sopivat editorittomaan vastaamiseen. En osannut tehdä tehtäviä suoraan Abittiin. Yritin kyllä, koska se tuntui luontevalta. Socrativessa olen käyttänyt tehtäviä kuvina, koska sielläkin matemaattisen tekstin tuottaminen on haastavaa. Tehtävät tein ensin Wordin kaavaeditorilla ja käänsin ne kuvina Abittiin sopivaksi Opetus.tv:n editorilla. En keksinyt muuta tapaa. Tehtävät näkyivät kokeessa aivan oikein.

Opiskelijoilla oli kokemusta Abitti-kokeesta enemmän kuin minulla. Jaoin tehtävät myös paperilla, ja luonnostelua ja perusteluja sai kirjoittaa kynällä. Kolmeen tehtävään vastattiin Abittiin. Neljä viimeistä tehtävää tehtiin ruutupaperille laskinta apuna käyttäen.

image2

Harvoin jännitän työssäni yhtä paljon kuin testiä käynnistäessäni. Käynnistäminen oli hidasta, etenkin kun olemme tottuneet iPadien heti valmiiseen maailmaan. Kun koe saatiin käyntiin, tekniikka pelasi hyvin. Abitti-ympäristö on meillä kielistudiossa. Opiskelijaa kohti tila oli liian pieni, kun pöydälle piti sovitella läppäri, MAOL ja vielä paperi.

image1

Opiskelijoiden palaute oli arvattavaa. Vastaamisen tekniset haasteet olivat suuret. Useat kokivat tarpeelliseksi mahdollisuuden luonnostella tehtäviä paperille. Tehtävät, joiden ratkaisut olivat opiskelijoille heti selvillä, olivat kuulemma helppoja vastata koneella. Perustelujen ja välivaiheiden kirjaaminen oli työlästä, kun ei erikoismerkkejä, kuten neliöjuuri, voinut käyttää. Opiskelijat selittivät perusteluja sanallisesti. Opiskelijat arvioivat kokeiden tekemisen Abitilla tarkoituksenmukaiseksi esimerkiksi filosofiassa, mutta ei matematiikassa.

Kokeiden korjaaminen oli ihan näppärää. Korjaan aina tehtävä kerrallaan, niin nytkin. Kommentti ei ollut kovin luonteva, koska olin tehnyt alakohtia a), b) jne., mutta komenttikenttiä oli vain yksi koko tehtävää kohden.

Jotenkin suurin ongelma eli editoriasia varmasti ratkeaa pian, jolloin vastaaminen ja ehkä myös tehtävien laadinta helpottuu. Ja kun opiskelijat ja opettajat oppivat systeemin, käyttämisestä tulee luontevaa.

Elina Kuula, Jyväskylän normaalikoulu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s