TOMAS-hankkeen kemian ja fysiikan opettajien tapaamisesta Viikissä

Kirjoittaja: Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

TOMAS-hankkeen kemian ja fysiikan opettajien tapaaminen oli loppukeväästä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla. Osallistujia oli Oulun Normaalikoulusta, Joensuun normaalikoulusta, Jyväskylän normaalikoulusta, Tampereen yliopiston normaalikoulusta, Turun normaalikoulusta, Helsingin normaalilyseosta ja isäntäkoulusta.

Ensimmäisenä päivWP_20160601_001.jpgänä Viikin normaalikoulun lyhyen esittelyn jälkeen paneuduttiinkin jo konkreettisiin teemoihin. Ensimmäinen teema käsitteli TOMAS-hankkeen ehkä tärkeintä ulottuvuutta, arviointia. Koko toimintakulttuurin muutos lukioissa lähtee arvioinnin kehittämisestä. Mitä uusi lukion opetussuunnitelma tuo kemian ja fysiikan opetukseen ja erityisesti arviointiin? Arvioinnin kehittämisessä koettiin perustavanlaatuiseksi ongelmaksi opiskelijoiden konservatiivisuus. Aiemmin opittu ja numerokeskeisyys tuo pulmia. Keskusteluissa ilmeni, että myös yo-kirjoitukset luovat osaltaan painetta perinteisten kokeiden pitämiseen.

Kokosimme ryhmissä erilaisia toimintamalleja ja ideoita arvioinnista. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että arviointi on monipuolista ja sen pitää edistää oppimista. Arvioinnin suuntaamiseen summatiivisesta arvioinnista enemmän formatiiviseen arviointiin koettiinkin oikean suuntaiseksi ja mielekkääksi niin kemian kuin fysiikan opetuksessa. Harjoittelukouluissa on hyvin erilaisia toimintamalleja, esimerkiksi arvioinnissa käytetään tai ei käytetä kurssikokeita, arviointia voidaan tehdä kotitehtävien pisteyttämisen, työselostuksien, esseiden, ”sanakokeiden” (käsitetesti), käsitekarttojen tuottamisen avulla.

Sähköisen arvioinnin toteuttamisessa on hyödynnetty Socrativea, Showbie- ja Abitti-ympäristöjä. Joissakin kouluissa kotitehtävät palautetaan sähköisiin järjestelmiin, jossa ne sitten arvioidaan. Vertais- ja itsearvioinnilla on tärkeä paikka osana monipuolista arviointia. Esimerkiksi wikiympäristön käyttö, jossa tuotetaan raportteja yhteistyössä, mahdollistaa toisten ryhmien tuotoksien arvioinnin. Itsearviointi toimii hyvin esimerkiksi kokeellisten töiden suorittamisessa, mukaan lukien työturvallisuuden.

Maininnan arvoisena ideana nousi kurssikoetehtävien laatiminen opiskelijoiden toimesta: Tee kurssiin liittyvä kysymys; tee kaverin kysymykseen hyvä vastaus? Tässä opiskelijoiden kesken tapahtuva vertaisarviointi toimii eli samalla kun ”tarkistetaan” toisten työt, selvitetään itselle (ja muille) miten vastauksia arvioidaan. Opettaja voi osallistua pohdintaan, jos ei ole varmuutta yhteisistä kriteereistä.

Uusista pedagogisista lähestymistavoista keskusteluun nousi flipped (inverted) classroom -malli. Todettiin omien videoiden tuottamisen hankaluus, mutta toisaalta kiiteltiin jo olemassa olevia materiaaleja, mm. Katja Leinosen tuottamat materiaalit (Oulun normaalikoulu) ja opetus.tv:n videot (Viikin normaalikoulussa käytetty). Flippaamista on myös tutkittu ja tutkitaan kemian opetuksessa. Yksi esille noussut ja harkittavissa oleva malli aineiston tuottamiseen olisi opiskelijoiden itse työstämät videot. Se voisivat olla myös osa kurssien suoritusta. Toinen esille noussut malli oli Pekka Peuran yksilöllisen oppimisen malli. Väkeä puhutti kurssien itsearviointi, jossa jokainen opiskelija itse määrittelee kurssin arvosanan. Tämä pohjautuu opiskelijan ja opettajan käymään arviointikeskusteluun.WP_20160602_001

Iltaohjelmaa ryyditti keskustelu tieto- ja viestintätekniikan käytöstä fyke-opetuksessa, kysymys siiät SIITÄ, millaisia kokemuksia on ollut sähköisistä aineistoista ja oppikirjoista. Harmittavan vähän on kouluissa ollut käytössä sähköisiä oppikirjoja, joita kuitenkin on ollut jo tarjolla. Toki tässä on useita selittäviä tekijöitä, mutta suunnan pitäisi olla selvä. Keskusteluissa nousi esille myös ns. kolmikantayhteistyön (harjoittelukoulu – opettajankoulutuslaitos – ainelaitos) merkitys, erityisesti ainelaitoksien kanssa.WP_20160602_10_14_26_Pro

Toisena päivänä fyysikot kokoontuivat Kumpulaan ja tutustuivat F2k-opetuslaboratorioon (modernin fysiikan opetuslaboratorio), röntgenlaboratorioon ja lopuksi myös Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon. Kemistit puolestaan vierailivat Euroopan Kemikaalivirastossa ECHA:ssa. Siellä tutustuttiin viraston toimintaan, eurooppalaiseen kemikaalilainsäädäntöön (REACH, CLP, Biocides, PIC) ja kemikaalitietokantaan (http://echa.europa.eu/fi/information-on-chemicals). Kemistit tutustuivat myös Kemian laitoksen opettajankoulutusyksikön Gadolin-opetuslaboratorioon. Päivä päättyi yhteiseen kokoontumiseen Helsingin yliopiston kemian laitoksella.

 

 

Yhteinen viesti oli, että tällaisia tapaamisen tarvitaan myös jatkossa. Yhteistyön tiivistäminen ja opettajien verkostoituminen antavat aina lisää niin ideoita kuin motivaatiokin MOTIVAATIOTAKIN omaan työhön.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s