Räppäreitä romantiikan ja realismin ajalta – äidinkielen ja tietotekniikan integraatioprojekti

// Emma Halonen (äidinkieli ja kirjallisuus) & Joonas Kaski (tietotekniikka), opettajaharjoittelijat, Jyväskylän normaalikoulu

Uuden opetussuunnitelman myötä tietotekniikkaa tullaan jatkossa opettamaan suurelta osin integroituna muihin oppiaineisiin. Tietotekniikan opetustavoitteet tulee siis pyrkiä täyttämään muun opetuksen ohessa. Toimiakseen suunnitellulla tavalla tämä muutos vaatii rohkeutta, tukea, sopeutumista ja muutoksia opetukseen, sekä monen opintokokonaisuuden uudelleensuunnittelua. Integroidun opetuksen ei kuitenkaan tarvitse olla päälleliimattua ja keinotekoista. Ennakkoluulottomasti kokeilemalla tietotekniikan opetussisältöjä voi saada istumaan luontevasti vaikkapa osaksi äidinkielen kirjallisuushistorian kurssia. Opiskelijoiden palautteen perusteella integraation myötä aavistuksen lisääntyvää työmäärääkään ei tarvitse pelätä. Panostamalla integraation suunnitteluun se voi jopa toimia motivoivana elementtinä ja tuoda kaivattua vaihtelua työtapoihin.

Toteutimme osana opetusharjoitteluamme tuntikokonaisuuden, jossa integroitiin äidinkielen ja tietotekniikan oppiaineiden sisältöjä. Meille oli ennalta määrätty aiheeksi lukion ÄI5 kurssilta kirjallisuushistorian tyylikaudet romantiikka ja realismi, ja aikaa meillä oli kuusi oppituntia (6 x 45 min.). Muuten meille annettiin täysin vapaat kädet. Koska aihe oli nimenomaan äidinkielen ja kirjallisuuden piiristä, haasteena oli saada tietotekniikka olennaiseksi osaksi tätä kokonaisuutta. Nykyään kuulee usein kritiikkiä siitä, että opetusteknologiaa käytetään vain, koska koululle on hankittu välineet tai koska se on nyt muodikasta. Opetusteknologia saattaa myös toimia vain välineenä opetella toisen aineen sisältöjä. Tavoitteenamme oli, että tietotekniikan sisällöt ovat opittavaa asiaa siinä missä äidinkielenkin.

Lyhyen ideoinnin aikana mieleemme tuli, että rap-battle romantiikan ja realismin edustajien välillä voisi olla hauska tapa käsitellä tyylikausia ja niiden eroja. Tämän ajatuksen pohjalta muodostui kantava ideamme, jonka ympärille koko tuntikokonaisuus rakentui. Opiskelijat jakautuivat neljään ryhmään, joista kahden tyylikausi oli realismi ja kahden romantiikka. Jokainen ryhmä keksi itselleen ryhmän tyylikauteen sopivan rap-artistin, jolle ryhmä loi sosiaaliseen mediaan sopivan profiilin. Räppärien profiilit tehtiin Google Driveen, jossa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan pilvipalvelun mahdollistamaa dokumentin samanaikaista muokkausta sekä kommentointityökalujen tehokasta käyttöä. Opiskelijat oppivat siis samalla sekä tietotekniikkaa että kirjallisuushistoriaa. Räppäristä tehtiin tyylikautensa henkeen sopiva esimerkiksi keksimällä tyylikauden henkeen sopiva nimi ja laittamalla räppärin tykkäyksiksi aikakauden kirjailijoita ja muita taiteilijoita. Profiilia täydennettiin tuntien aikana kirjoittamalla erilaisia tilapäivityksiä, joita tehtäessä tutustuttiin tyylikauden keskeisiin piirteisiin. Lopuksi opiskelijat pääsivät hyödyntämään oppimaansa rap-battlessa, jossa opiskelijat korostivat oman tyylikautensa paremmuutta ja pilkkasivat vastapuolta. Battleen tehdyissä sanoituksissa opiskelijat toivat esiin tietämystään kummastakin tyylikaudesta ja näiden keskeisistä kirjailijoista.

Äidinkielen osalta oppimistavoitteisiin sisältyi tyylikausien ilmaisun ominaispiirteitä ja niihin liittyviä taustatekijöitä, tyylikausien kirjailijoihin ja teoksiin tutustumista sekä tyylikauden piirteiden tunnistamista myös muista taiteenlajeista. Tietotekniikan osalta tavoitteiksi asetettiin opetella pilvipalvelun käyttöä ryhmätyössä ja opiskelukontekstissa, kerrata tiedonhakutaitoja ja tekstinkäsittelyä sekä tutustua pintapuolisesti digitaaliseen musiikkituotantoon. Pilvipalvelun sijaan mietittiin myös sosiaalisen median hyödyntämistä kurssilla, mutta tietotekniikan opetussisällön todettiin jäävän tällöin melko vähäiseksi. Lopulta toteutuksessa päätettiin hyödyntää Google Drivea ja tutustua erityisesti sen tekstinkäsittelytyökaluun. Tekstinkäsittelyn sisällöistä keskityttiin tyylien tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja dokumentin asetteluun. Toivoimme, että ryhmätyöskentely auttaa opiskelijoita luovassa ideoinnissa ja auttaa opiskelijoita omaksumaan pilvessä työskentelylle ominaisia ryhmätyötapoja, kuten dokumentin samanaikainen editointi usealta laitteelta sekä kommentointi- ja korjausehdotustyökalujen tarkoituksenmukainen käyttö.

Integraatioprojekti oli mahtava kokemus. Luova työskentely innosti opiskelijoita selvästi: tehtäviä tehtäessä luokassa vallitsi innokas tekemisen meininki, naurulla säestettynä. Erityisesti viimeiset tunnit ilahduttivat, sillä olimme etukäteen tietysti hieman huolissamme, kuinka reippaasti lukiolaiset lähtevät räppäämään. Huoli kuitenkin hiipui jo ensimmäisten tuntien aikana, kun oppilaat syventyivät työskentelemään profiiliensa parissa. Viimeisellä tunnilla työskentely lähtikin hienosti käyntiin, ja eräs ryhmä oli jopa kirjoittanut rap-lyriikkaa kotona etukäteen. Kaikista ryhmistä löytyi myös ainakin yksi, joka suostui räppäämään ryhmän tuotoksen äänitteelle. Totesimme idean sopivan varsin hyvin opiskelijoiden keinoksi osoittaa ymmärrystään opittavista asioista. Niin oman kuin vastapuolenkin tyylikauden piirteiden täytyy olla opiskelijoilla jo hyvin hallussa, jotta he voivat battlen hengessä ruotia niitä.

Olimme heti alusta asti sitä mieltä, että toimimme molemmat koko ajan opettajina. Tietysti kummallakin on oma vahvuusalansa, josta on enemmän vastuussa ja josta on esimerkiksi luontevampaa puhua opiskelijoille. Kuitenkin olimme molemmat koko ajan luokan edessä, tarvittaessa täydentäen toistemme osuuksia, ja seuratessamme ryhmien työskentelyä autoimme aiheesta riippumatta, toki osaamisemme mukaan. Samanaikaisopettajuus toimi meillä todella hyvin, ja olisi tuntunut jotenkin keinotekoiselta olla tarkasti vastuussa vain tietyistä osa-alueista ja kieltäytyä neuvomasta omaan alaan kuulumattomissa asioissa… Kenties tällainen integrointi antaa myös opiskelijoille esimerkkiä siitä, että oppiaineiden ei tarvitse olla niin irrallisia kuin ne ikävän usein koulussa ovat.

Unohdimme oppiainerajat niinkin pitkälle, että äidinkielen ja tietotekniikan integraatioprojektiimme pääsi livahtamaan hieman musiikkiakin: pitihän opiskelijoiden suunnitella rap-lyriikkansa musiikkiin sopivaksi, ja äänityspuuhissa harrastunut Joonas toi viimeisille tunneille mukaan siihenkin puoleen liittyvää tietoutta. Opiskelijat pääsivät äänittämään oikean studion kaltaisissa olosuhteissa, ja äänitteistä kasattiin kappale opiskelijoiden kuunneltavaksi. Tällainen jos mikä motivoi: koulutyöstä tehdään jotain konkreettista ja viimeisteltyä. Oppilaille kokonaisuuden tiimoilta tehdyn kyselyn pohjalta havaittiin myös, että vaikka integraation vuoksi opittavien asioiden määrä lisääntyi ja työtahti äityi paikoin melko tiiviiksi, opintojakso koettiin motivoivammaksi ja mielekkäämmäksi kuin keskimääräinen äidinkielen opintojakso.

rapMiten sujuu opettajilta räpäten Iso K:n esittely?

(malliprofiili)                            Iso K

Esittely     Prahan hämmentävin räppäri esittäytyy! Elän tiivistunnelmaisessa poikamiesboxissa Prahan vanhassa kaupungissa. Perhettä minulla ei ole, mutta vietän aikaa boheemien taiteilijaystävieni kanssa hämyisissä kuppiloissa. Olen kirjoittanut muutamia kirjoja, mutta räppääminen on elämäni todellinen sisältö. Tykkään kirjoittaa hämmentävän absurdeja riimejä, joissa ei oikeastaan ole juuri tolkkua: joku saattaa joutua tuomituksi rikoksesta, mutta tuomittu ei koskaan tiedä, minkä rikoksen on tehnyt. Tai joskus joku saattaa muuttua kovakuoriaiseksi. Jos tykkäät yllätyksistä, kannattaa seurata tätä profiilia: koskaan et tiedä, mitä keksin seuraavaksi!

Tykkäyksiä

Kirjailijat: Kafka (tietty), James Joyce, Virginia Woolf, Hemingway, Ezra Pound

Kuvataitelijat: Picasso, Edvard Munch

Musiikki: Debussy, Ravel, Schönberg, Stravinsky, Prokofjev

Statuspäivitys     Huh, tunnelma on kuin faunin iltapäivässä! (Se on se Debussyn biisi, kai te tiedätte… Sellainen leijaileva.) Oltiin räppikamujen kanssa hengaamassa kantakuppilassa, kun sisään pöllähti joku siististi pukeutunut tyyppi kainalossaan kansio täynnä taideteoksia. Tyyppi tuli kysyy meiltä jotain että missä on joku museo mutta sitten se jäikin jauhaa meidän kanssa ja näytti sen kuvia. Siis mitä settiä! Tosi hämmentäviä kuvia, jotenkin ahdistaviakin siinä kaikissa kummallisuudessaan.. Mutta niin cooleja. Etenkin se yks, sen nimi tais olla Huuto. Kelpais vaikka mun seuraavan levyn kanteen. Äijän nimi oli Edvard Munch, kannattaa tsekata sen profiili!!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s