Tuhat sanaa ja tuhat sivua – kielten opiskelua jatko-opinnoissa

// Jaana Lintunen, englannin lehtori, Joensuun normaalikoulu

company_logoItä-Suomen yliopiston kielikeskuksen väki kävi Joensuun normaalikoulussa tutustumassa kielten opiskeluun lukiossa. Norssin ja kielikeskuksen opettajien kohtaaminen oli molemmin puolin antoisa kokemus, joten päätimme heti syventää yhteistyötä ja kutsua kielikeskuksen opettajia puhumaan myös lukiolaisille. Ensimmäinen vieraamme oli englantia opettava Annemari Heinonen.

Eräänä syyskuisena aamuna juuri ennen ylioppilaskirjoitusten alkua englannin abiryhmämme saivat vieraan Itä-Suomen yliopiston kielikeskukselta. Annemari Heinonen jysäytti pöydälle laukun, josta hän kaivoi toinen toistaan paksumpia kirjoja: yliopiston ykkösvuoden eri opintoalojen oppi- ja tenttikirjoja – kaikki englanniksi. Kirjat lähtivät opiskelijoiden selailtavaksi Heinosen kertoillessa, että kunkin alan kirja oli vain yksi kolmesta tai neljästä tenttipaketin kirjasta. Luettavaa siis olisi kerralla jopa 1500 sivua – englanniksi.

Opiskelijoiden selaillessa opuksia Heinonen laittoi näkyviin ykkösvuoden ensimmäisen kurssin aikataulun. Aiheina olivat muun muassa critical summary, linking words, debate, presentation, discussion skills, academic vocabulary ja video portfolio. Heinonen korosti, että lähdekriittisyyttä opetetaan ja että plagioinnin seuraukset ovat vakavat, esimerkiksi määräaikainen erottaminen tai koko tutkinnon hylkääminen.

Opiskelun työskentelymuotona ovat pitkälti ryhmätyöt, jolloin myös arviointi kohdistuu ryhmään. Kokeet ovat englanniksi, ryhmätyöt esitetään luokalle englanniksi ja opiskelijat saattavat osallistua sellaisiin työryhmiin, joissa työkieli on englanti. Itä-Suomen yliopisto on myös mukana Nasan Epic Challenge -projektissa, joka luonnollisesti on englanniksi. Lohdullisesti Heinonen kyllä lupasi, että ensimmäisen vuoden opiskelijoille on aluksi luvassa helpompaa kieltä.

Kurssien läpäisemiseen on tehtävä annetut tehtävät hyväksytysti, mutta aktiivinen keskustelu ja osallistuminen tunneilla ovat vähintään yhtä tärkeitä. Heinonen korosti, että jokaisen on pystyttävä keskustelemaan omasta erikoisalastaan englanniksi. Hän näytti esimerkkejä akateemisen kielen kaikkein yksinkertaisimmista vaatimuksista: ei käytetä sanoja kuten have to, think about tai look for vaan näiden sijasta mieluummin must, consider ja search. Hän rohkaisi opiskelijoita sanomalla, että kun kieltä käyttää koko ajan, se helpottuu huomattavasti ajan myötä, kun tyyli ja sanasto tulevat tutuksi.

Kirjoittamisesta Heinonen kertoi, että kandin työ on noin 30 sivua ja gradu 70 sivua pitkä. Näiden lisäksi tulevat vielä liitteet. Tässä vaiheessa lukiolaiset hieman vilkuilivat toisiaan, kun lukiossahan yleensä kirjoitetaan 150–250 sanaa pitkiä aineita. Heinonen mainitsi, että kursseille tehtävät kirjoitustehtävät ovat yleensä vähintään 2–3 sivua pitkiä.

Kaikki siis opiskelevat kieliä. Yliopistoon mennessä englannin kielen tason pitäisi olla pitkän kielen ylioppilaskokeen arvosanalla mitattuna magnan tasoa tai eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti B.2-tasoa.

Virkamiesruotsin taso vastaa suunnilleen lukion kurssiarvosanaa 8 tai arvosanaa C keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeessa. Tämän tason saavuttaminen on osoittautunut erittäin hankalaksi monille opiskelijoille, eikä yliopistolla ole resursseja järjestää kertauskursseja. Tutkinto saattaa olla joillakin opiskelijoilla kiinni yhdestä kurssista. Laki kuitenkin määrää osaamisen tason, ja opettajat eivät voi siitä joustaa. Heinonen epäilee, että kuilu yläkoulun ruotsin osaamisen ja lukio-opinnoissa edellytettävän kielitaidon välillä suurenee entisestään tulevaisuudessa. Jos opiskelija lukion päättövaiheessa luovuttaa eikä jatka ruotsin opiskelua pakollisten kurssien jälkeen, ollaan yliopistossa pulassa. Heikolla kielitaidolla ei virkamiesruotsia suoriteta. Tilanne vaikuttaa vaikealta kaikkien kannalta. Miten saisimme kannustettua lukiolaisia ruotsin opiskeluun?

Englannin lisäksi joillakin aloilla kuten metsätieteissä luetaan myös joko saksaa tai espanjaa. Muillakin aloilla on omia kielitaitovaatimuksia. Suomen historiaa on vaikea opiskella, jos ei pysty tutustumaan ruotsinkielisiin lähteisiin.

Englanti on joka tapauksessa pakollista kaikille. Viimeiset vuodet esimerkiksi kaupan, kansainvälisen lain, tietotekniikan ja fysiikan aloilla opiskellaan kokonaan englanniksi. Kasvatustieteissä voi olla tarvetta opettaa maahanmuuttajia, jolloin opettajilla pitää olla valmius opettaa myös englanniksi.

Lukiolaiset olivat jo ennen Heinosen vierailua ymmärtäneet, että englantia tarvitaan jatko-opinnoissa, mutta käytön laajuus ja vaatimustaso selvästi yllättivät. Moni oli ajatellut, että ruotsia tuskin juurikaan tarvitsee tulevaisuudessa. Kielikeskuksen vierailun voisikin tulevaisuudessa ajoittaa jo lukion ensimmäisen vuodelle kursseille antamaan opiskelijoille perspektiiviä ja motivaatioita lukion kieliopintoihin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s