Arviointi kielten opetuksessa

// Hanna Hotanen, englannin lehtori, Joensuun normaalikoulu

oivalla_ja_onnistu_handout_a6Marraskuun puolivälissä Joensuun normaalikoululla järjestettiin Oivalla ja Onnistu -koulutuspäivät, joihin osallistui noin tuhat opetusalan ammattilaista. Koulutuspäivien aikana osallistujat kuulivat erilaisia luennoitsijoita ja työskentelivät monenlaisissa pajoissa hankkimassa lisäkipinää omaan työhönsä.

Lauantaina kouluttautujilla oli mahdollisuus osallistua myös ainekohtaisiin LOPS-pajoihin, joissa keskusteltiin muun muassa kurssisisällöistä, sähköisen ylioppilaskokeen vaikutuksesta opetukseen ja muista oppiaineeseen liittyvistä avoimista kysymyksistä. Kielten LOPS-pajassa, jonne saimme pajan pitäjäksi englannin lehtori Pirjo Pollarin Jyväskylän norssilta, pohdittiin arviointia.

Aamupäivän keskustelun pohjaksi Pollari alusti työskentelyämme avaamalla summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin eroja sekä toi esille erilaisia arviointikäytänteitä. Kielissä arviointi on ollut jo aiemminkin monipuolista, sillä kurssiarvosana on perustunut erilaisiin suullisen ja kirjallisen kielitaidon näyttöihin kurssin aikana. Vaikka jatkuvaa arviointia kielissä onkin ollut jo pitkään, arviointikeinoja on mahdollista vielä monipuolistaa.

Pajassa pohdimme monipuolisia arviointikäytänteitä, ja esille nousivat muun muassa portfoliotyöskentely, ryhmäkokeet, tallenteet, toiminnalliset kokeet ja opetuskeskustelut. Lisäksi pohdimme, kuinka kokeesta olisi mahdollista tehdä oppimistilanne. Voisiko opiskelija tehdä itselleen lunttilapun koetta varten? Voisiko kokeessa sallia oppikirjan käytön? Näin opiskelija voisi koetta tehdessäänkin arvioida omaa osaamistaan.

Keskustelua herätti myös lukioiden koeviikkojärjestelmä, jonka ongelmana on se, ettei oppijalla ole samanlaista mahdollisuutta paikata oppimisessa ilmenneitä aukkoja kuin kurssin aikana tapahtuvassa osaamisen arvioinnissa. Lisäksi lukioissa, joissa ei ole käytössä palautustuokioita, opiskelijat saama palaute kokeesta saattaa jäädä puutteelliseksi.

Iltapäivän osuudessa keskustelimme palautteen antamisesta. Millaista palautteen pitäisi olla, jotta se olisi eteenpäin ohjaavaa? Miten palautetta pitäisi antaa? Onko palautteen antaminen vain virheiden korjaamista? Jotta palaute voisi olla formatiivista, tulisi oppijan omat tavoitteet olla opettajan tiedossa. Lisäksi oppijalla tulisi olla mahdollisuus päättää, miten hän haluaa palautteen. Esimerkiksi kirjoitelmien palautteen voisi antaa suullisesti tai kirjallisesti, virheet korjaten tai vain merkaten. Keskustelussa nousi esille palautteen antamisen vaikeus – erityisesti mikäli tavoitteet eivät ole tiedossa – sekä kannustavan palautteen merkitys.

Myös itse- ja vertaisarviointi puhuttivat: niiden perustana on oltava se, että tavoitteet ja hyvän suorituksen kriteerit ovat tiedossa ennen arviointia, sillä muutoin palautetta on vaikea antaa tai se ei kohdistu oikeisiin asioihin. Analysoimalla tavoitteiden sekä hyvän suorituksen eroja ja yhtäläisyyksiä oppijan on mahdollista saada tietoa siitä, miten tavoitteet voi saavuttaa ja miten omaa osaamista tulisi kehittää, jotta tavoitteet täyttyisivät. Oppijat voivat luoda arvioinnin kriteereitä myös itse, mikä edistää sekä arvioitavan että arvioijan oppimista. Itse- ja vertaisarviointia pitäisi toteuttaa koko kurssin aikana eri muodoissa vaikkapa kirjoitelmien tai kotitehtävien tarkastamisen yhteydessä.

Pajatyöskentelyn päätteeksi keskustelimme siitä, kuinka tärkeää hyvien arviointikäytänteiden jakaminen on omassa työyhteisössä. Hyvien käytänteiden lisäksi olisi hyödyllistä jakaa myös epäonnistumisia ja miettiä yhdessä, kuinka arviointikeinoja voisi kehittää ja millaiset arviointikäytänteet sopivat millekin kursseille. Pohdimme lisäksi, kuinka arviointikäytänteitä voisi yhdenmukaistaa sopimalla yhdessä, miten arviointia toteutetaan eri kursseilla, niin että jokaista oppijaa arvioitaisiin monipuolisesti erilaisin keinoin lukio-opintojen aikana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s