Terveystiedon kurssikokeet Abitissa neljälle ryhmälle yhtä aikaa!

// Päivi Lumiaho, Pia Välimaa, Satu Eskelinen, Jari laine, Mikko Lindeman ja Jouni Koponen // Jyväskylän Norssin liikunnan ja terveystiedon opet

Meistä moni oli jo pyöritellyt päässään ajatusta siitä, että digitaalista koetta täytyy toden teolla alkaa ottaa haltuun. Käytännön toteutus oli kuitenkin kaikilla vielä vähän heikoilla jäillä. Perehdyimme porukalla parina iltapäivänä lukion vararehtorin avustuksella Abitti-koejärjestelmän käyttöön ja itseluottamus omiin kykyihin ja erityisesti kollegoiden tukeen kasvoi siinä määrin, että päätimme tehdä kevyen kokeilun TE1-kurssien kokeiden kohdalla tiistaina 8.11.2016. Kokeilun ainekset olivat seuraavat: Yksi koetila, neljä eri ryhmää, neljä eri koetta, kaksi Nettiniiloa, kaksi palvelinkonetta, noin 90 opiskelijaa ja neljä hikoilevaa terveystiedon opea.

Jokainen ope valmisteli oman kurssikokeensa Abittiin. Teimme kokeet vielä vähän ”vanhaan” malliin, koska emme olleet ehtineet pohtia riittävästi, millaisiin tehtäviin Abitti hyvin taipuu. Kaikkien kokeet sisälsivät perinteisiä käsitteen määrittelyjä sekä esseevastauksia. Erilaisia tehtävämuotoja on syytä pohtia jatkossa huolellisesti. Pisteytykseen liittyen open kannattaa tarkasti pohtia, montako pistettä on yhden vastauksen maksimipistemäärä. Abitissa nimittäin voi antaa vain täysiä pisteitä, joten jos haluaa enemmän pelivaraa arviointiin, kannattaa vähintään tuplata perinteisen paperikokeen pistemäärät.

Kokeiden valmistuttua alkoi jännittävä tiedostojen siirtopeli. Koetilanteessa kaksi koetta voi käynnistää yhdeltä koepalvelimelta, joten kahden open koetehtävät täytyi siirtää Abitista ensin yhdelle muistitikulle ja sen jälkeen zipata vielä yhdeksi tiedostoksi. Neljän open kokeet päätyivät siis zipattuna kahdelle muistitikulle, josta ne saatiin ladattua kahdelle eri koepalvelimelle. Huh, vieläkö olet mukana?

Kokoonnuimme opeporukalla ihmettelemään koejärjestelmän käynnistämistä puoli tuntia ennen kokeen alkua.  Puoli tuntia riitti juuri ja juuri, ja siinä ajassa ehdimme tehdä seuraavat asiat: 1. Mietimme, miten noin 90 opiskelijaa järjestetään auditoriomaiseen luokkatilaan, jossa on noin 90 paikkaa. 2. Käynnistimme kaksi Nettiniiloa ja yhdistimme ne kahteen palvelinkoneeseen. 3. Latasimme kokeet palvelimille. 4. Kirjoitimme taululle opiskelijoille lyhyet toimintaohjeet.

Kutsuimme opiskelijat sisään ja jaoimme ovella abittitikut. Opiskelijat istuivat omien koneiden kanssa auditorioon niin, että saman ryhmän opiskelijat istuivat peräkkäin ja viereisessä penkissä oli naapuriryhmän opiskelija. Opiskelijat käynnistivät abittitikuilta koeympäristön ja kirjautuivat sitten oikean Nettiniilon langattomaan verkkoon, jolloin heille avautui tähän langattomaan verkkoon liitetyn palvelinkoneen kaksi koevaihtoehtoa, joista opiskelijat valitsivat oman ryhmänsä kokeen (kokeen nimi/ryhmätunnus on syytä merkitä selvästi pyöritettäessä useampaa koetta samaan aikaan). Muutaman oppilaan kohdalla turvauduimme koulun puolesta tarjottuihin varakoneisiin, koska joiltakin läppärimalleilta ei heti onnistunut koneen boottaus USB-tikulta. Muutama varalaite on siis hyvä olla kokeen pitäjällä varattuna. Kun kaikki opiskelijat olivat saaneet oikean kokeen valituksi, käynnistimme palvelinkoneilta kokeet. Isolla ryhmällä ensimmäistä kertaa tehtynä meillä meni noin puoli tuntia kokeen aloitukseen liittyviin toimenpiteisiin. Tästä ajasta on melko varmasti otettavissa ainakin puolet pois pienemmällä ryhmäkoolla ja rutiinin lisääntymisellä sekä opettajilla että oppilailla.

Koetilaan laskeutui syvä hiljaisuus. Ei sittenkään, vaan 90 opiskelijan intensiivisen näppäimistön näppäilyn äänet. Opiskelijoilta tulikin palautetta, että jatkossa voisi harkita keskittymisen avuksi esimerkiksi korvatulppia, mikäli opiskelijoita on näin paljon tiiviisti samassa tilassa.  Tiiviissä tunnelmassa herää kysymys: tuleeko vilpin mahdollisuutta? Kaikilla ryhmillä oli erilaiset kokeet, joten vierustoverin näytöltä ei ollut lähtökohtaisesti apuja tarjolla. Havaitsimme myös, että opiskelijoiden koneilla Abitin koetila avautui varsin pienellä tekstikoolla, jota valvojanakin oli vaikea nähdä, vaikka olisi ollut ihan vieressä.  Fonttikokoa tai näytön suuruutta voi koetilassa muuttaa tarpeen mukaan pienemmäksi tai isommaksi, mikä on hyvä ominaisuus ainakin näin tiukassa tilankäytössä. Lisäksi läppäreiden näytöt heijastavat myös sivusuunnassa sen verran, että viistosta katsottuna toisen näytön tekstiä ei pysty helposti lukemaan.

Tässä vielä muutama huomio kokeen suorittamisen ajalta. Olimme etukäteen korostaneet opiskelijoille, että läppäreiden akkujen täytyy olla täyteen ladattuina kokeeseen tullessa. Ohje oli mennyt varsin kiitettävästi perille, sillä unohduksia oli vain muutama. Hyvä niin, koska koetilassa ei ollut sähköpistokkeita tarjolla kuin muutamaan reunapaikkaan. Virtahaasteiden lisäksi muutaman oppilaan abittitikku tai verkkoyhteys lopetti yhteistyön kesken kokeen. Tässä kohtaa kylmä hiki vierähti valvojien otsalle, mutta iloksemme havaitsimme, että palvelinkone tunnistaa nämä tapaukset ja ohjeistaa toimimaan oikein tilanteessa. Toimimme kylmän viileästi ohjeiden mukaan ja käynnistimme näiden opiskelijoiden koneet kokonaan uudestaan toivoen, että kaikki tiedot ovat tallessa. Kiitos Abitin kehittäjien, opiskelijat pääsivät jatkamaan koetta samasta kohtaa, mihin olivat jääneet virheilmoituksen tullessa. Kokeen päätyttyä koesuoritukset siirrettiin palvelinkoneilta muistitikuille ja ladattiin Abittiin.

Kokonaisuutena sähköisen kokeen toteuttamisen kokeilu oli onnistunut. Luottamus tekniikkaan ja itse kokeen pitämiseen lisääntyi, ja myös opiskelijat ottivat hyvin sähköisen kokeen vastaan. Opiskelijat olivat sitä mieltä, että hidaskin kirjoittaja suoriutuu digikokeesta nopeammin verrattuna käsin kirjoitettuun kokeeseen. Moni opiskelija oli myös mielissään siitä, että käsiala pysyy koko kokeen ajan hyvänä, vaikka tulisikin kiire, ja omia vastauksia voi jäsennellä ja muokata helpommin jälkeen päin verrattuna paperikokeeseen. Open näkökulmasta on tosi hyvä juttu, että vastauksia voi käydä läpi Abitissa nimettömänä. Se poistaa kätevästi oppilaisiin latautunutta fiilispohjaisen arvottamisen mahdollisuutta. Lisäksi Abitin arviointitilassa on kätevä liikkua vastauksesta toiseen ja näin pystyy melko nopeastikin arvioimaan saman tehtävän vastauksia peräkkäin. Itse vastausten lukeminenkin on nopeampaa, koska kaikesta kirjoituksesta saa hyvin selvää ja tekstit ovat paremmin jäsenneltyjä. Kommentointimahdollisuus vastauksiin on myös hyvä ominaisuus. Vielä parempi toki olisi, jos kommentointia voisi halutessaan tehdä suoraan opiskelijan kirjoittamaan tekstiin joko kirjoittamalla ja/tai alleviivaamalla.

Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kokeiluja! Jatkossa on tärkeää pohtia Abitin osalta sitä, millaisia tehtävätyyppejä olisi terveystiedon näkökulmasta hyvä rakentaa ja miten digitaalisten ympäristöjen avulla opetetaan opiskelijoille sujuvaa tekniikan hallintaa ja tuetaan monipuolisten vastaustapojen kehittymistä. Yhteistyöllä asiat menevät eteenpäin!

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s