Ope flippaa!

Camilla Koskinen
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Joensuun normaalikoulu

Viime vuosina flipped classroom – tai tuttavallisemmin flippaaminen – on tehnyt tuloaan suomalaiseen koulujärjestelmään. Flippaamisen perusajatus on varsin innostava: opiskelijat tutustuvat opetettavaan teoriaosuuteen itsenäisesti kotona, jolloin lähiopetuksessa jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistoiminnalliselle oppimiselle.

Kollegoideni hyvistä kokemuksista innostuneena halusin itsekinkokeilla tätä työmuotoa. Tänä lukuvuonna opetin kahta rinnakkaista äidinkielen kurssia, joiden aikana opiskelijat tutustuivat suomalaisen kirjallisuuden historiaan. Valmistelin kurssia varten viisi lyhyttä opetusvideota, joiden lopussa on pieni aiheeseen johdatteleva pohjustustehtävä. Tarkoituksena oli, että opiskelijat katsoisivat videon ja tekisivät siihen liittyvä pohjustustehtävän ennen varsinaista oppituntia. Oppitunnin alussa pohjustustehtävä käsiteltäisiin yhdessä keskustellen, jonka jälkeen tunnille varattu aika voitaisiin käyttää hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti.

Koska opetusvideoiden tekeminen on varsin työlästä, halusin selvittää, onko niiden käyttäminen oppimisen kannalta tehokkaampaa kuin esimerkiksi lukuläksyn antaminen. Kurssin alussa sovimme molempien ryhmien kanssa, että opiskelijat valmistautuvat oppituntia varten ennalta sovitulla tavalla. Toinen ryhmä opiskelisi asian itsenäisesti opetusvideon avulla, kun taas toinen ryhmä perehtyisi aihepiiriin lukemalla. Oppitunnin alussa kierrätin luokassa paperia, johon opiskelijat saivat nimettömästi merkitä, olivatko he tehneet kotitehtävänsä. Tulos oli silmiä avaava: lukuryhmäni 30 opiskelijasta vain viisi luki säännöllisesti lukuläksynsä, kun taas videoryhmäni 25 opiskelijasta yli puolet katsoi opetusvideon ennen oppituntia. Lopulta siirryin myös lukuryhmäni kanssa opetusvideoiden pariin, sillä lukuprosentti pysyi jatkuvasti valitettavan alhaisena.

Kurssikokeen yhteydessä pyysin opiskelijoilta kokemuksia opetusvideoiden käytöstä. Opiskelijoiden kommentit olivat suurimmalta osin hyvin myönteisiä:

”Opetusvideot olivat selkeitä ja niistä oli helppo opetella kurssin asioita. Ne tuli myös katsottua, toisin kuin runkokirjaa, jota lukee todella harvoin. ”

”Ne olivat minulle ainakin hyödyllisiä, sillä niillä pystyi kertaamaan ja pohjustamaan tunneilla käsiteltäviä aiheita. Suosittelisin niitä muillekin. ”

”Tykkäsin. Selkeitä, kertoo olennaiset asiat ja helppo tapa oppia. Samaan aikaan lukeminen ja kuunteleminen sekä kuvien katselu tehostavat oppimista. ”

”Mukavaa vaihteluta; tunnilla sai asioista enemmän irti, kun ne tuntuivat edes hieman tutuilta jo valmiiksi. + kokeeseen kerratessa olivat hyvänä apuna. ”

”Opetusvideot olivat todella hyviä. Ne auttoivat paljon ymmärtämään ja muistamaan asiat. Niistä oli myös paljon apua kokeeseen kertaamisessa. Ihana että olit nähnyt niin paljon vaivaa. Minulle niistä oli paljon apua.”

Opetusvideot olivat hyvä kokemus myös opettajan näkökulmasta. Koska oppilaat olivat opiskelleet osan asiasta kotona, oppitunnilla oli paremmin aikaa syventää opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta ja antaa opiskelijoille yksilöllistä ohjausta. Säästynyt aika mahdollisti myös erilaisten työtapojen käyttämisen: muutamilla oppitunneilla opiskelijat avasivatkin Minna Canthin näytelmätekstejä draaman keinoin.

Oman kokemukseni ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella voin sanoa, että opetusvideoissa on omat etunsa: Ensinnäkin videon voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa. Tarpeen vaatiessa sen voi keskeyttää tai sitä voi kelata taaksepäin, jos jokin sanottu asia meni ohi korvien. Hyvissä opetusvideoissa yhdistellään niin tekstiä, kuvaa kuin ääntäkin, mikä tukee sekä visuaalista että auditiivista oppimista. Lisäksi Flipped classroom -menetelmä pakottaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, mikä on tärkeä taito jatko-opintoja ajatellen.

Opetusvideot ovat toki työläitä tehdä, mutta niiden tekninen toteutus on melko helppo. Yksinkertaisimmillaan opetusvideon voi tehdä suoraan PowerPoint-esityksen päälle. Lopullisessa versiossa PowerPoint-esitys rullaa eteenpäin videomuodossa opettajan äänen säestyksellä. Itse latasin opetusvideot videopalvelu YouTubeen ja jaoin opiskelijoille linkit opetusvideoihin pilvipalvelun kautta. Yksityinen YouTube-tili ja linkkien takana olevat videot mahdollistavat sen, että opettajan on helppo seurata videoiden katselumääriä ja tarkkailla sitä, miten ryhmä kokonaisuudessaan hyödyntää video-opetusta. YouTuben ansiosta opiskelijoiden ei myöskään tarvinnut ladata videoita omalle laitteelleen, vaan he pystyivät katsomaan ne suoraan verkossa.

Luonnollisesti flippaaminen ei ole oikotie onneen, eivätkä opetusvideot itsessään takaa sen laadukkaampaa opetusta. Ne kuitenkin antavat mukavan vaihtoehdon perinteiselle kouluopetukselle. Opekin voi välillä vähän flipata.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s